Kannattaa olla kiltti - se voi lisätä merkittävästi hyvinvointia

Kiltteyteen kannattaa panostaa, sillä se saa meidät tutkitusti voimaan paremmin, torjumalla mm. stressiä ja ehkäisemällä jopa sairastumista. Miten kiltteyttä kannattaa harjoittaa ja millaisiin asioihin se voi vaikuttaa?

Vihaa, epäoikeudenmukaisuutta ja pelkoa - todisteita ihmisyyden nurjasta puolesta ei tarvitse etsiä kaukaa. Varjopuolemme on myös se, johon valtamedia keskittyy ja johon kulttuurimme reagoi. Voimme kuitenkin siirtää huomiomme siihen, mikä parantaa meitä, ja se voi olla paljon yksinkertaisempaa kuin arvaisikaan.

Elämä tuntuu kiusaavan meitä stressillä joka käänteessä. Näin hermomme kiristyvät jatkuvasti, ja lopulta olemme "pakene tai taistele" -tilassa, emmekä pääse siitä pois. Kovetamme sydämemmekin, kun yritämme selvitä päivittäisistä haasteistamme.

Helpoin tapa toimia stressin torjumiseksi on muistuttaa itseämme päästämään irti suojauksestamme ja levätä, vaikka vain lyhytkin hetki. Vaikka onnellisuutta painotetaan, siihen pyrkiminen kaikin keinoin ei aina ole paras ratkaisu. Onnellisuus pysyvänä tilana on mahdottomuus.

Voimme kuitenkin etsiä onnen juuria, eli positiivisia tunteita. Tiedämme tutkimusten perusteella, että positiivinen ajattelu tekee meistä positiviisempia. Positiivisen näkökulman ruokkiminen ei aina näy päälle päin, mutta se on silti yllättävän toimiva tapa rakentaa mentaalista ja tunnetason kestävyyttä, ja luoda suojapanssari päivittäisille stressin aiheuttajille.

Yksi tehokas tapa ruokkia positiivisia tunteita on harjoittaa päivittäin kiltteyttä. Tutkimusten mukaan hiljainen onnellisuuden toivominen toisille lisäsi merkittävissä määrin empatiaa, onnellisuutta, yhteyden tuntua muihin ja lisäksi vähensi ahdistusta. Tätä hyödyntää myös buddhalainen metta-meditaatio, rakastava kiltteys.

Kiltteydestä ei ole hyötyä ainoastaan niille, jotka sitä harjoittavat, vaan myös heille, jotka vastaanottavat sitä. Kiltteys vaikuttaa voimakkaasti sekä antajaan, että saajaan. Kelli Harding osoitti 1970-luvulla, että rasvapitoisella, epäterveellisellä ruokavaliolla pidetyt kanit lihoivat epäterveellisellä tavalla, mutta ne kanit, joita pidettiin sylissä, hellittiin ja joille juteltiin, selvisivät vähemmin vaurioin. Kiltteys oli vaikuttanut niiden terveyteen.

Harding laajentaa kiltteyden käsitettä puhumalla piilossa olevista terveystekijöistä: kahdenkeskiset ihmissuhteet, sosiaalinen elämä, koulutus ja kotinaapurusto. Nämä ulottuvuudet vaikuttivat merkittävästi fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Kiltteydestä kumpuavat, rakastavat valinnat tukevat tunnetason hyvinvointia ja vähentävät stressiä, ja saattavat myös estää tai hidastaa sairauksia.

Kiltteys ei kuitenkaan tarkoita pelkkää kiltisti ajattelua. Hardingin mukaan kiltteys vaatii rohkeutta. Se ei tarkoita liian kilttinä olemista, vaan pelottomuutta ja voimakkuutta, halua kuulla muita.

Lähde: https://spiritualityhealth.com/blogs/the-present-moment/2019/08/26/a-simple-act-to-create-buffer-from-stress