Marko Leppänen, Adela Pajunen: Terveysmetsä
Lempeää jutustelua, kenttäkokemusta ja tutkimusta käsittelevä kirja Terveysmetsä, on monipuolisuudellaan ihastuttava kirja, joka pääpolkuna kulkee terveysmetsän tunnusmerkistö.
Lempeää jutustelua, kenttäkokemusta ja tutkimusta käsittelevä kirja Terveysmetsä, on monipuolisuudellaan ihastuttava kirja, joka pääpolkuna kulkee terveysmetsän tunnusmerkistö.
Kevättalven harmaina päivinä on sopiva hetki suunnitella tulevan kesän luontoretkiä. Onnistuneen nojatuolimatkan Suomen kaikkiin 39 upeaan kansallispuistoon voit tehdä Laaksosen kirjan parissa.
Elämän alkujuurille meneminen on luonnollinen tapa saada yhteys kaiken olevaisen jumalalliseen alkuperään. Lue viidestä hyvästä tavasta syventää luontosuhdettasi.
Ilahduta itseäsi ja laita parvekkeesi tai ikkunalautasi vihertämään. Erilaiset yrtit, kukat ja hyötykasvit pärjäävät mainiosti pienessäkin tilassa ja samalla harmaa kerrostaloparveke muuttuu kesäiseksi keitaaksi.
Kun "suuri yleisö" vasta heräilee luonnon elvyttävään vaikutukseen, kirjoitti Riitta Wahlström Eheyttävä luonto, miten luonto kuntouttaa -kirjan vuosituhannen alkupuolella. "Luonto edustaa pyyteettömän rakkauden, jatkuvan anteliaisuuden ja täydellisen hyväksynnän kuvaa" (Lainaus Riitta Wahlströmin esipuheesta.)
Suomen kesä on nyt hehkeimmillään. Elämme harvinaista aikaa, kun saamme nauttia vihreän sadoista sävyistä ja eloon heränneen luonnon tuoksuista. Sopii siis mainiosti henkisyyden ja luonnossa liikkumisen yhdistämiseen. Luonto tarjoaa runsaasti aihioita henkiselle harjoittamiselle ja pyhyyden kokemukselle.
Silloin kun kotimainen paperiteollisuus ajautui kriisiin, alkoi ilmiö kiinnostaa minuakin. Tutkittuani asiaa harrastuspohjaisesti, ilmeni pian että syyt ja seuraukset ovat paljon enemmän menneen virheratkaisuissa, eli käytännössä 60-luvun talousmetsäajattelussa.
Jukkis ei rajatietoihmisille paljon esittelyä kaipaa. Hän on kirjoittanut jos jonkinlaista hittikirjaa mm. Luomiskoodi (2009), Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta (2010), Suomen mysteerit (2012)…
Työssä jaksaminen ja siitä palautuminen on jokaiselle työssä kävijälle äärimmäisen tärkeää, kukapa meistä haluaisi elää työstressissä. Mutta miten jaksaa työpäivä ja miten siitä palautuminen onnistuu? Tampereen yliopiston tutkimus päätyi seuraaviin neljään palautumista edistävään ohjeeseen.
Vain mielikuvitus on rajana sille, miten jokaisesta vuodenajasta saa ilon irti. Yritä löytää talvesta sen hyvät puolet ja anna itsesi nauttia. Ja vaikka osaa maata pimeys saattaa aika ajoin olla raskasta, taivaan tarkkailu onnistuu missä vain.
Luonnossa oleminen päivittäin noin 20 minuuttia on todettu vaikuttavan monella tavalla hoitavasti. Tutkimukset kuvaavat miten masennus, keskittymisvaikeudet, stressi ja ärtyneisyys helpottuvat. Parhaiten ihminen elpyy monimuotoisessa metsässä ja vähemmän puistoissa ja pihoilla. Jopa puuhun nojaaminen tai halaaminen on todettu stressiä lieventäväksi. Kerrottuani tästä luentoni yhteydessä italialaisille ja venäläisille lääkäreille, venäläiset lääkärit totesivat, että heidän kulttuurissaan tiedetään mihin vaivaan mikin puu tuo helpotusta.
Sielusi on aina olemassa sinua varten. Sinun ei tarvitse tavoitella valaistumista tai viettää tuntikausia harjoitellen siihen yhdistymistä. Sinun sielusi on aina käytettävissäsi, kun tarvitset johdatusta tai tukea. Seuraavat kolme yksinkertaista asiaa auttavat sinua voimistamaan yhteyttäsi omaan sieluusi.
Vedenväki on syytä ottaa huomioon ja suojelustaika uusistaa näin keväällä jäiden lähdön aikaan, mikäli tulevana suvena mielii huoletta kulkea vesillä. Ilman vedenväen suojelusta, Näkki saattaa napata uimarin jalasta kiinni tai Ahti karkoittaa makoisan vonkaleen kalamiehen koukusta .
Häivähdys silmäkulmassa metsän siimeksessä, kahahdus saniaisten varjoissa, höyhenen kevyt kosketus poskenpäässä voivat olla merkkejä siitä, että luonnonhenget ovat läsnä kun liikut luonnossa. Kiinnostavatko nämä salaperäiset olennot sinua ja haluaisitko päästä heidän aaltopituudelleen?
Kaipaatko elämääsi muutosta? Etsitkö kadoksissa olevaa sisäistä viisauttasi, jonka tiedät olevan sinussa, mutta jonka ääntä et kuule? Luonto, hiljaisuus ja läsnäolon elementit auttavat herättämään sinussa olevan ikiaikaisen viisauden, joka auttaa sinua matkallasi kohti aitoa itseäsi.
Keväisen ruskea luonto voi näyttää karulta ja köyhältä. Tosiasiassa se on kuitenkin kaikkea muuta, sillä moni kasvi säilyy käyttökelpoisena jopa vuoden kylmimpien kuukausien yli. Etenkin leudon talven jälkeen Luonto-Äiti tarjoaa yllättävän monia raaka-aineita, joilla voit korvata joitakin kaupallisia tuotteita niin ruoanlaitossa, lääkinnässä, kosmetiikassa kuin harrastuksissakin.
Yrttejä on käytetty luonnonmukaisessa lääkinnässä kautta aikain hoitamaan monia erilaisia sairauksia, kuten virusten aiheuttamia infektioita. Yrtit sisältävät runsaasti vahvoja kasviyhdisteitä, minkä ansiosta moni niistä auttaa kehoa taistelemaan viruksia vastaan. Samasta syystä yrtit ovat myös luonnonparantajien suosiossa.
Kilpikonniin liittyy paljon myyttejä ympäri maailmaa. Pääsääntöisesti entisaikain uskomukset ovat myönteisiä, ja jossain päin planeettaamme kilpikonnia on pidetty jopa pyhänä. Mutta millaisia tarinoita vanha kansa tästä lempeäkatseisesta kömpelyksestä kertoo ja miksi?
Joka ainoa kevät se ihmetyttää, miten pienestä siemenestä voi kasvaa jotain niin upeaa. Istuta ruukkuun siemen ja seuraa seuraavien kuukausien aikana kasvun ihmettä.
San Blasin saaristo on yksi Panaman erikoisimmista matkailuparatiiseista, jonka kätköissä elää kuna-intiaanien kansa. Intiaanien pitkän iän salaisuudeksi veikkaillaan kaakaota, jolla on monta terveysvaikutusta.
Lumen ja pakkasen tulo tietää 14-vuotiaalle suomenhevostamma Vejalille töitä. Tietä ei tänään tarvitse aurata, mutta sen sijaan odottaa puunajo. 4-vuotias varsa Vermas jää talvitarhaan odottamaan, kun äiti otetaan suitsiin ja viedään valjastettavaksi ennen metsään lähtöä.
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja tehdä tunnetuksi Esko Jalkasen elämäntyötä sekä edistää, tukea ja jatkaa hänen aloittamaansa työtä liittyen ihmisen henkiseen kasvuun ja luonnonläheiseen elämään. Yhdistys perustettiin vuonna 1996.
Eko- ja ympäristöpsykologi Kirsi Salonen asuu maaseudulla ja nauttii luonnon rauhasta sekä eläinten seurasta. Omalla tilalla käyskentelee hevonen, vuohia, kanoja, kissoja ja koira. Salonen järjestää eko- ja ympäristöpsykologian kursseja ja koulutuksia sekä käy luennoimassa luonnon hyvinvointivaikutuksista. Hänellä on myös psykologin vastaanotto, jossa hän työskentelee masentuneiden ja kuntoutujien kanssa sekä hyödyntää heidän kanssaan erilaisia luontointerventioita.
Luontoretki on hyvä tapa pysähtyä ja rentoutua, niin lapselle kuin aikuiselle. Varttuneellekin tekee hyvää silloin tällöin lähteä metsään pienen lapsen kanssa ja huomata, kuinka pienet asiat ovat lapselle suuria ihmeitä.
Näin syksyllä metsästä löytyy mitä mehukkaimpia syötäviä marjoja. Lähes kaikki meistä suomalaisista tunnistavat puolukan ja karpalon – jopa harvinainen herkku, hilla on monen tuntema. Mutta entä variksenmarja, lillukka, taikinamarja, sianpuolukka, riekonmarja, juolukka tai tyrni?
Olet varmasti kuullut puhuttavan sekä luonnon että joogan hyvinvointivaikutuksista. Molemmat auttavat sekä kehoamme että mieltämme voimaan hyvin. Suomeen on viime vuosina rantautunut myös metsäjooga – tai voisi kenties paremminkin sanoa sen olevan juuri suomalaisten juttu, sillä harva ulkomaalainen joogaopettajakaan on siitä kuullut. Kuten ei saunajoogastakaan.
Viiniä pidetään sivistyneenä juomana, ja on sillä myös aavistuksen boheemikin maine. Mutta miten juomaa nykyään valmistetaan? Entä edistääkö viinin nauttiminen todella terveyttä, kuten väitetään?
Tuhansien järvien maassa on luonnollista, että kesästä nautitaan veden äärellä. Mutta minkälainen suhteemme veteen on nykyään? Entä voiko sitä muuttaa?
Marjapensaiden oksavat notkuvat punaisina ja auringon kypsyttämät vihannekset houkuttelevat tuoksuin ja värein. Nauti tästä runsaudesta syömällä Äiti Maan tuoreita antimia päivittäin ja säilö pisara auringon energiaa talven varalle.
Islanti huokuttelee luonnonystävää matkailemaan saarivaltion vuorilla, jäätiköillä ja karuilla laavakentillä. Kun päätös matkata tuonne ihmeiden maahan syntyi, oli jo mielessä pyrkiä matkaamaan turistirysien ulkopuolella. Islannissa se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä hienoimmat luonnonnähtävyydet ovat turistien kansoittamia ja monin paikoin jokaisen vastaan tulevan auton tietää olevan turistien vuokra-auto.
Päiväpatikoinnit eväiden kera sekä pidemmätkin vaellukset metsän keskelle houkuttelevat lajin pariin uusia harrastajia. Luontotoimittaja ja retkeilyoppaiden tekijä Jouni Laaksonen tuntee asiansa, sen verran tuhti tietopaketti hänen uusin kirjansa on.
Käärmeeseen liittyy paljon negatiivisia tunteita, niitä pelätään ja vihataan. Saduissa käärmeet liittyvät magiaan ja kuolemattomuuteen.
Ihmisillä on Hildegard von Bingeniläisen mukaan tehtävä maailmassa ja maailmaa varten: meidän täytyy ottaa vastuu luonnosta, kanssaihmisistä, ympäristöstä ja kosmoksesta. Mystikon mielestä onnellisen elämän salaisuudet ovat puolestaan pehmeissä tunteissa.
Luonnontilaiset uhripaikat, hiidet, ovat osa suomalaista kulttuuri- ja luonnonperintöä. Hiisipaikassa voi olla pyhiä puita, kiviä, lähteitä, puroja, kallioita tai metsiä. Hiisillä on uskottu olevan kohtalonyhteys ihmisten elämään ja ajateltu olevan tuonpuoleista voimaa, väkeä. Suomen hiisiä vapaaehtoisvoimin kartoittava ja tietoja keräävä Taivaannaula ry on myös lanseerannut kansallisen Hiisien päivän, jota vietetään vuosittain 28. maaliskuuta.
Minulla on ollut ilo tavata ja haastatella useita eri alkuperäiskansojen jäseniä eri puolilta maailmaa. On ollut ilo kokea Perussa parantaja-intiaaninaisen yrttivesihoito ja uida intiaanien pyhässä vesiputouslammessa Brasiliassa. Olen tulkannut viikkojen ajan intiaani Rainbow Eagleä ja osallistunut seremonioihin, rakentanut hikimajaa ja kuunnellut lukuisia intiaaniheimovanhimpien opetuksia.
Luontoyhteys on syvä, toistuva oma- ja tilannekohtainen jakamisen, ymmärtämisen kokemus yhteisen elämänkokonaisuuden kanssa. Seuraavassa joitakin kuvauksia siitä, miten luontosuhteessa eletään tuota vuorovaikutusta, jakamista ja yhteisyyden syvää kokemusta.
Kasveilla on jokaisella omanlaisensa henki ja parannusvoima. Heimon arvostettu tietäjä ja näkijä shamaani näkee usein unessa, mikä kasvi eli kasvin henki antaa parhannuksen sairaalle, joka on tullut pyytämään apua. Unet ovat tiedonlähteitä.
Alkuperäiskansat ovat tehneet ja tekevät yhä paljon näkymätöntä työtä saattaakseen äitimaan takaisin tasapainoon. Seremonioissa rukoillaan hyvän veden palaamista; sellaisen, joka ei ole myrkyttynyt ihmisten kemikaaleista ja väkivaltaisista ajatuksista, sillä meidän ajatuksemme vaikuttavat myös kaikkeen luonnossa.
"Emme saanet luontoa omaksemme vaan lainaksi lapsiltamme", kuuluu intiaanien vanha sananlasku. Ekopsykologinen ajattelu ottaa kantaa moniin aikamme ilmiöihin ja sen tavoitteena on palauttaa ihmisen ja luonnon välinen yhteys sekä palauttaa kadottamamme viisaus.
Luonto tekee meille hyvää, tutkitustikin. Se tekee meistä lempeämpiä ja empaattisempia, se saa liiallisen, negatiivisen itsekritiikin vaimenemaan ja ruokkii lempeyttä. Ja jo pelkällä luontokuvien katselullakin on meihin positiivinen vaikutus. Millä tavoin luonnon parantavista voimista voi nauttia?
Rakas ihmislapsi, kehosi tarvitsee paljon vettä ihan jokainen päivä voidakseen hyvin. Kehosihan on suurelta osin vettä. Se on hyvin tärkeä ainesosa kehosi hyvinvointia ja terveyttä ajatellen. Vesi on elävää, se on energiaa - aivan kuten sinäkin. Vesi voi olla erilaisessa koostumuksessa. Vesi voi aistia. Vesi puhdistaa niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Vesi myös ravitsee. Ilman vettä ei maapallolla olisi juurikaan elämää. Tuolloin elämä olisi hyvin toisenlaista verrattuna nykyiseen.
Kaikenlaisilla ympäristöteoilla on merkityksensä, oli kyseessä sitten julkisen liikenteen käyttö tai kierrättäminen. Mutta tehokkain tapa auttaa planeettaa tutkimusten mukaan on lihan kulutuksen vähentäminen. Onko kaikkien siis ryhdyttävä kasvissyöjiksi?
Hyvä ihmislapsi, luonto on ihmiselle tärkeä. Luonto voi elää ilman ihmistä, mutta ihminen ei selviä ilman luontoa. Monet ihmiset ovat valitettavasti kadottaneet yhteytensä luontoon, jopa pelkäävät sitä. Luontoa ei tarvitse pelätä, mutta sitä pitää kunnioittaa - aina.
Rakas ihmislapsi, pysähdy hetkeksi ja sulje silmäsi. Mitä tunnet? Mitä kuulet? Hengitä kaikessa rauhassa syvään sisään. Jos olet ulkona, täytä keuhkosi raikkaalla ilmalla. Mutta jos olet sisällä, niin mene ainakin hetkeksi ulos hengittämään tietoisesti.
Rakas ihmisystävä. Osa maatanne on vielä lumen kattama, osa on jo heräämässä kevääseen enemmän ja enemmän. Keväinen valo tuo monelle iloa - energiaa elämään. Se saa ihmisen aktivoitumaan. Mutta on myös joukko ihmisiä, joita valon runsaus pimeän syksyn ja talven jälkeen masentaa.
Luontoyhteyttä voi vaalia monin eri tavoin myös sisätiloissa. Jos liikkumisesi on siis syystä tai toisesta rajoitettu neljän seinän sisälle, ei vuosia vaalitun tai vasta löydetyn luontoyhteyden tarvitse antaa hiipua. Jopa pieni kaupunkiasunto tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia luontoyhteyden ylläpitämiseen ja vahvistamiseen!
Muinaisille suomalaisille luonto oli kirkko ja sen eläimet pyhiä. Suomen pyhien eläimien kiistaton kuningas on karhu, jonka nimeä ei saanut lausua eikä kuvaa piirtää. Hirvi herätti pelkoa ja joutsen ihailua. Pyhät eläimet ovat yleensä olleet myös hyviä riistaeläimiä. Joutsenen kohdalla oli kuitenkin toisin. Kuolo korjasi sen, joka uskalsi tappaa joutsenen.
Luonnon syli on aina avoinna. Voimme hakeutua luontoon mitä erilaisimmissa mielentiloissa, ja silloinkin, kun mieltämme ei liikuta mikään. Mennessämme metsään pääsemme ilmaiselle, kokonaisvaltaisesti puhuttelevalle tietoisuustaitotunnille.
Melu ja kiire täyttävät arkisen elämämme. Eri mediat kilpailevat ajastamme ja huomiostamme. Älypuhelimen välityksellä moni on kiinni työssään paljon enemmän kuin olisi tarpeen. Velvollisuuksia riittää myös vapaa-ajalla.
Puukeppi oli kiven ohella ensimmäinen ihmisen käyttämä työkalu. Vielä pari sataa vuotta sitten useimmat tarve-esineet valmistettiin Suomessa puusta. Myös ensimmäiset veneet, laivat, pyörät ja lentokoneet valmistettiin suurimmaksi osaksi tai täysin puusta.