Alaskan lumisia korpia on kautta aikain asuttanut Yu'pik-niminen kansa – suomalaisittain jupikit tai jupikeskimot. Jupikeskimoiden kulttuuriin liittyy paljon metsästäjä-keräilijäkansalle tunnusomaisia piirteitä, mutta myös shamanismia. Shamaanilla onkin ollut Yu'pik-kulttuurissa erityisen merkittävä rooli.
Intiaanien teltanravistusseremoniassa pääosaa näyttelee tärisevä tiipii. Mutta mitä teltassa on ja mikä sitä niin ravistelee? Tutiseeko teltta itsekseen vai ravisteleeko sitä kenties joku tai jokin?
Shamanistisiin hoitoihin lukeutuva Whizhealer-terapialla vaikutetaan kehon muistiin ja siellä oleviin tunnetiloihin. Hoidossa käytetään hyväksi mielikuvia, sillä hoitaja näkee usein symbolisesti hoidettavan ongelmat ja pystyy sen perusteella avamaan ongelmia. Mielikuvissa mukana on mm. eläimet sekä luonnon neljä eri elementtiä.
Hoito kestää puolitoista tuntia, jonka aikana asiakas lepää hoitopöydällä vaatteet päällään. Hoidon aikana käytetään rauhallista rummutusta, lempeää savua, pehmeää puhallusta, kevyttä ääntä ja sivelevää kosketusta, jonka avulla keho herätetään ja tuntoaistine herkkyyttä vahvistetaan. Hoidon aikana asiakas yleensä vaipuu syvän raukeuden tilaan. Hoidon jälkeen jutellaan asiakkaan kanssa noin puoli tuntia hoidon aikana kohtaamista tuntemuksista.
Energian virrattaminen avaa tukkeumia ja vapauttaa. Tunnelukkojen aukeaminen helpottaa fyysisiä vaivoja ja masennusta. Hoito tuo helpotusta arjen tuomaan paineeseen ja kiireeseen. Energiat kehossa vapautuvat ja elämään tulee aivan uudenlaista puhtia.
Whizhealer-terapian on kehittänyt Markku Backman vuosituhannen vaihteessa omien kokemusten kautta.
Rikkinäisyys haavoittaa sisimpäämme ja saattaa lopulta syödä jopa kaiken liikenevän voiman ja energian. Sisin voi myös olla vereslihalla niin pitkään, ettei enää edes muista millaista on olla ehjä ja energinen, oma itsensä. Yksi eheytymistä edistävä keino saattaa löytyä shamaanien parista, joiden parantamistekniikoita on käytetty keskuudessamme jo tuhansien vuosien ajan. Shamanistiset opit voivat muun muassa auttaa päästämään irti traumoista, tunnepuolen ongelmista ja itsetuhoisista käyttäytymismalleista, jotka aiheuttavat meille moninaista tuskaa.
Suvi Bowellan puhuu shamanistiseen perinteeseen liittyvästä seremoniasta panssarin purkamisena. Se on kuvavaa, sillä prosessin tarkoitus on päästä eroon lapsesta asti rakentamastamme suojauksesta, joka myös rajoittaa meitä. De-armoring eli panssarin purkaminen perustuu ajatukseen siitä, että kun koemme kipua tai saamme traumoja, ne jättävät jälkensä mielen lisäksi solutasolle. Siitä puolestaan johtuu se, että kehon ympärille muodostuu mineraaleista koostuvia tukoksia, kuin panssarin palasia. Ne puolestaan häiritsevät energian liikkumista kehossa.
Taide voi olla hyvä apu shamanistisessa matkanteossa. Moni shamanisti käyttääkin taidetta meditaation apuvälineenä. Kokosimme viisi vinkkiä niille, jotka etsivät inspiraatiota henkisen minänsä kehittämiseen tai luontoyhteyden vahvistamiseen shamanistisen taiteen kautta.
Seiðr [SAY-der] on ikivanhaa norjalaista taikuutta. Sen keskiössä on pyrkimys nähdä tulevaisuuteen ja vaikuttaa tulevien tapahtumien kulkuun. Seiðria voidaan käyttää sekä siunauksiin että kirouksiin. Seiðrin juuret juontavat niinkin kauas kuin myöhäiselle rautakaudelle. Norja oli seiðrin kehto, jossa tätä taikuuden muotoa pääasiallisesti harjoitettiin. Kristinuskon myötä seiðr kuitenkin hiljalleen hävisi. Tänä päivänä tiedämmekin siitä enää hyvin vähän, ja seiðr yllä leijuu mystiikan verho.
Sain käsiini Simon Buxtonin kirjan The Shamanic Way of the Bee pian aloitettuani mehiläistarhauksen. Kirja esitteli shamanistista työskentelyä mehiläisten kanssa ja sen pitkiä perinteitä. Innostuin tutkimaan asiaa enemmänkin. Yllätyin huomatessani, millaisessa asemassa mehiläiset ovat olleet eri kulttuureissa ympäri maailmaa jo kymmenien tuhansien vuosien ajan. Tässä artikkelissa käsittelen sitä, mitä mehiläisshamanismi (bee shamanism) voi tarkoittaa, ja millaisia merkityksiä mehiläisiin on liitetty.
Suomesta on löydetty pitkälti yli 100 kalliomaalausta. Ne ovat peräisin vuosien 5000–1500 eKr. väliltä. Tunnetuimpiin kohteisiin kuuluvat Astuvansalmen kalliomaalaukset ja Hossan Värikallio. Lukuisat koti- ja ulkomaiset turistit vierailevat alueilla vuosittain. Voiko kalliomaalauksiin suhtautua muutenkin kuin vain katseen kohteena olevana muinaisjäänteenä? Voiko nykyajan ihminen löytää niistä jonkin esivanhempiemme jättämän viestin?
Munniharppu – tai pirunviulu tai märistysrauta – on eri puolilla maailmaa tunnettu soitin. Se näyttää yksinkertaiselta, mutta totuus on toinen. Munniharpun soittaminen vaatii paljon harjoittelua ja oikeanlaista hengitystekniikkaa. Tässä artikkelissa syvennyn munniharpun historiaan. Halusin selvittää, mistä johtuu sen maine synnillisenä ja noituuteen liittyvänä soittimena.
Kirsti Runavik: Pohjoinen shamanismi on tervetullut uutuus shamanismista, shamaanirummuista, rituaaleista ja rumpumatkoista kiinnostuneille. Shamanismiin suuntautuneita suomalaisia - ja vielä "nuoremman polven kirjoittajia" on vähän - ja niinpä Kirstin kirja on varsin ihana uutuus! Kirja yhdistelee omakohtaisia kokemuksia, tiedettä ja kansanperinnettä jouhevasti.
"Elämä ei tapahdu meitä vastaan, vaan meidän vuoksemme." Tämä shamanistinen oraakkeli Marika Bergvikin jakama viisaus kiteyttää syvällisesti sen, mistä dharman eli sieluntehtävän etsimisessä on kyse. Tässä haastattelussa keskustelemme Marikan kanssa siitä, mitä dharma käsitteenä tarkoittaa ja miten kukin meistä voi löytää oman sieluntehtävämme tässä elämässä.