Tee pyhiinvaellus metsään ja tervehdytä tietoisuuttasi

Pyhiinvaellus kuuluu monen uskonnon harjoittamiseen, mutta aihetta voi hyödyntää myös ilman uskontoa. Esimerkiksi metsään meneminen on tervehdyttävä rajanylitys, johon voi liittää pyhyyttä ruokkivia rituaaleja. Kun teemme "pyhiinvaelluksen" lähimaastoon, vaellamme myös itseemme, ja samalla kohti elämän alkulähdettä.

Pyhiinvaellukset kuuluvat moneen eri uskontoon. Väljästi ymmärrettyä pyhiinvaellusta on hauska harjoittaa edelleen osana henkistä ja tiedostavaa elämäntapaa. Pyhiinvaellus on aina myös matka itseemme. Voimme kohdata ajatuksemme, tunteemme, tämän hetken kokemusmaailmamme sellaisena kuin se juuri nyt on. Samalla pyhiinvaellus on matka sisäiseen pyhyytemme, siihen osaamme sielua, joka on ikuinen ja osa kollektiivista tietoisuutta. Vaeltaminen antaa meille aikaa kohdata ajatuksemme ja itsemme.

Pyhyyden kokemuksen voi tavoittaa meistä jokainen, ja pyhiinvaellus voi olla osa monenlaista henkisyyttä. Pyhyyttä ei tarvitse lähteä hakemaan kaukomailta; jo lähimaasto on "pyhä", sillä pienikin kappale luontoa arvokas.

Myös suomalaiseen kansanperinteeseen on kuulunut metsän pyhyys. Moni pääsee metsään aivan lähimaastossaan ja muihinkin luontopaikkoihin on liitetty pyhyyden merkitystä. Metsässä on saattanut kasvaa pyhä puu, jota ei saa kaataa. Puunkaatajaa voisi kohdata paha onni. Lähimaaaston ymmärtäminen pyhänä tarkoittaa käytännössä luonnon varjelemista ja luontokappaleiden kunnioitusta. Varomme rikkomasta kasvillisuutta tai vahingoittamasta lintujen pesintäalueita tai järvikalojen asuttamia vesistöjä lähellämme.

Metsän pyhyys voi tervehdyttää tietoisuutta

Pyhyyden lisäksi lähimaastolla on meihin tervehdyttävä vaikutus. Metsän puiden terveysvaikutukset on tunnettu jo pitkään. Puut ovat olleet merkittävässä roolissa ihmisen ja kaikkeuden kannalta. Esimerkiksi haavan on uskottu karkoittavan reumatismia ja puhdistavan verta. Tammen avulla on parannettu syyliä ja palovammoja sekä kielen rampautta. Ruhjevammoihin on käytetty pajua, samoin päänsäryn hoitoon. Nykyisin luontoa käydetään monipuolisesti kuntoutumiseen, stressin lievittämiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen – green care todetaan yhä uudelleen tutkimuksissa terveyttä edistäväksi.

Metsään ei voi mennä miten tahansa. Raja metsän ja muun maaston, kuten kotipihan tai ulkoilualueen parkkipaikan, välillä, on ylitettävä tietoisesti. Ennen metsän rajan yli kulkemiseen on liitetty rituaaleja, joiden noudattaminen oli tärkeää. Metsään menemiseen on kuulunut kohteliaisuussääntöjä, joita on viisasta noudattaa edelleen. Saamme kunnioittaa metsäistä luontoa ja kokea kiitollisuutta sitä kohtaan. Voi olla hauskaa kokeilla suorittaa oma rituaalimme aina metsään mennessämme. Se muistuttaa meitä olemaan tietoisia ja läsnä. Rituaalien avulla voimme kokea luonnon ihmeiden pyhyyden ja arvokkuuden lähiluonnossa liikkuessamme.