Kaikella on juurensa

Teen hapanleipää juureen. Niin teki mummokin, ja hänen äitinsä. Taikinajuuren on jokainen saanut omalta äidiltään. Juuren mukana siirtyvät muistot ja tarinat. Se liittää meidät toisiimme yli aikojen. Leipäjuuri kertoo elämän jatkumisesta, iättömästä henkisyydestä. Suvussa leivän leipomiseen on aina liittynyt henkisyys, hitaus ja hartaus. Rakastan tätä tapaa. En tiedä, kuinka vanha suvussa kiertävä taikinajuuri on. Sen siirtäminen aikanaan tyttärelleni merkitsee sukupolvien ketjua ja kaiken liittymisestä yhteen. Se kiinnittää huomion tekojemme kauaskantoisiin seurauksiin. Hapanleivän juuri on kuin perisuomalainen mandala – sukupolvien elinajat ylittävä kosmoksen kokonaisuus.