En ole vielä perfektionisti, mutta se on koko ajan työn alla!
Otsikko avaa paljon niitä tuntemuksia, joita meillä monilla on. Emme koe koskaan olevamme ”tarpeeksi hyviä missään”. Mistä tämä täydellisyyteen pyrkiminen kumpuaa, ja olisiko jo armon aika?