Riimut ja niiden tulkinta

Askarruttaako jonkin tapahtuma syy tai etkö osaa sitä tulkita? Voit etsiä vastausta riimuista - niin vanha kansakin olisi tehnyt.

Riimujen historia yltää yli tuhannen vuoden päähän, jolloin niitä käytettiin yleisenä merkkijärjestelmänä muun muassa viikinkien ja germaanien keskuudessa. Nimitys riimu juontuu sanasta runa, joka merkitsee salaisuutta tai kätkettyä. Alkujaan riimut on kehitetty puuhun kirjoitettavaksi, josta johtuen riimusymbolit ovat joko pystysuoria tai vinoja.

Riimut ovat pieniä, kämmeneen mahtuvia yleisimmin joko kivestä, savesta tai puusta tehtyjä paloja, ja symbolit on voitu tehdä niiden pintaan maalaamalla tai kaivertamalla. Vanhin ja tunnetuin riimukirjoitustyyppi on Futhark, jonka nimi muodostuu kuuden ensimmäisen riimukirjaimen ääntämyksestä. Riimujen nimet saattavat vaihdella riippuen käytettävästä järjestelmästä, joten on tärkeämpää keskittyä niiden kuvaamiin voimiin. Riimuja on yhteensä 24 ja ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään eli riimuperheeseen. Kukin riimuperhe on nimetty yhden jumalan mukaan ja ne edustavat tiettyä teemaa.

Parhaiten riimuja voidaan käyttää tulkinnoissa silloin, kun halutaan etsiä vastauksia miksi-kysymyksiin. Kysymysten muoto ja sisältö on mietittävä tarkkaan. Riimuja säilytetään niille varatussa pussissa, ja yleisimmin tulkinta tehdäänkin ravistamalla pussia ja nostamalla sieltä yksi tai useampi riimu. Vaihtoehtoisesti kaikki riimut voidaan myös asetella pöydälle merkkipuoli alaspäin, ja sitten intuitiivisesti nostaa sieltä haluamansa määrä riimuja.

Yksi tapa käyttää riimuja on valita niistä tarpeisiinsa sopivat merkitykset, ja esimerkiksi kovertaa tai maalata ne kynttilään. Tämän jälkeen kynttilää voi käyttää meditointiin tai rukouksiin, jolloin riimujen voimia voidaan käyttää hyväksi.

Lisää riimuista voi lukea esimerkiksi Ensio Katajan teoksesta Riimujen viisaus.

www.thuleia.com
www.energiakeskus.com
www.varjojenkirja.com