Kynttilät kuuluvat erottomasti pimeään talvikauteen sekä joulun viettoon. Kynttilät ovat verrattain uusi ilmiö, sillä ennen vanhaan päreiden polttaminen oli tuvassa yleisepää kuin kynttilä valon tuojana. Kynttilä tai päre, valoa on pitänyt tupaan saada. Tiedätkö muuten kuinka kauan yksi päre keskimäärin paloi?

Shamanismin harjoittaminen on ikiaikainen menetelmä, jolla on ollut ällistyttävän samanlaisia piirteitä jopa täysin erilaisissa kulttuureissa kymmeniätuhansia vuosia. Kehittyneen lääketieteen puuttuessa niin kutsutut luonnonkansat ovat käyttäneet ihmismielen kykyjä parantaa ja ylläpitää terveyttä. Michael Harnerin mukaan myös tavallinen ihminen voi opiskella shamaaniksi, mutta tielle ei pidä lähteä takki auki.

Vanhan sananparren mukaan hämähäkin tappaminen tuo epäonnea. Kuulostaa huuhaalta, mutta voiko sanonnassa olla sittenkin perää? Onko edes olemassa sellaista asiaa kuin onni, lykky, mäihä tai hyvä tuuri? Ja mikä yhteys juuri hämähäkeillä kaikista maailman eläimistä olisi rouva Fortunan kanssa?

Ayahuasca on juuri nyt kaikkien huulilla. Eksoottisesta psykedeelistä povataan parannusta nyky-yhteiskuntaa vaivaaviin mielenterveyden ongelmiin. Voiko ikivanha heimotraditio todella auttaa selättämään masennuksen, syömishäiriön tai alkoholismin?

Sähköherkkyydestä on kovaa vauhtia kehittymässä vakava kansansairaus. Suomen väestöstä tällä hetkellä jo 3-10 % tiedetään kärsivän eriasteisista oireista, jotka vaihtelevat pienestä kihelmöinnistä jopa syrjäytymiseen ja työkyvyn menettämiseen. Sähköherkät saavat oireita radiomastoista, langattomista verkoista, tukiasemista, etäluettavista sähkömittareista ja kaikenlaisista erilaisista sähköisistä tuotteista. Pakoon ei siis helpolla pääse. Sähköyliherkkyyttä ja sähkömagneettisten kenttien vaikutusta luontoon sekä ihmisen elintoimintoihin on tutkittu paljon ja tutkimustuloksia teknologian riskeistä julkaistaan viikoittain. Silti asiaan ei puututa. Lieneekö yksi vähättelemisen syy valtaisat rahavirrat, joita tietoliikenteessä pyörii?

Etelä-Afrikassa toimii yli 200 000 perinteistä parantajaa. He hoitavat väestöä, josta noin 70-80% arvellaan käyttävän perimätiedon mukaisia metodeja terveyttään hoitaakseen. Parantajat ovatkin yhteiskunnan arvovaltaisia jäseniä ja vaikuttavat terveydenhuollon ohella merkittävissä määrin niin sosiaalisissa kuin poliittisissakin piireissä. Kulttuurin ja uskonnon yhteenkietoutuminen näkyy myös parantajan työssä, sillä tämä näkee potilaan tilan usein fyysisten, psyykkisten, hengellisten ja sosiaalisten tekijöiden summana. Perinteisen Etelä-Afrikkalaisen terveydenhoidon kokonaisvaltaiselle luonteelle on ominaista tarkastella näitä asioita sekä yksilön että yhteisön tasolla.

Keijukaisia ajatellessa ensimmäisenä monelle nousee mieleen perhosmaiset siivet, ja naispuolinen siro taruhahmo kirmaamassa kujeellisena kukkakedolla. Varmasti maailman tunnetuin on Disneyn luoma mielikuva Helinä-keijusta. Jos mielipidettä keijuista olisi kysytty satoja vuosia sitten, olisi vastaus ollut huomattavasti synkempi.

Rummulla on monta tehtävää: se hoitaa kehoa ja mieltä terapioissa ja sen avulla pääsee rauhoittavaan meditatiiviseen tilaan. Iloa, rytmiä ja vauhtia rummutus taas tarjoaa musikaalisissa sessioissa. Joillekin rumpu on oman henkisen kasvun työväline.

Australian Aboriginaalien mielestä ihminen on osa kokonaisuutta, osa luontoa. He näkevät maan yhteisenä, jota kukaan ei voi omistaa. Tämä ajattelutapa ei saa osakseen ymmärrystä, kuten eivät myöskään aboriginaalien elämäntapa. Jos aboriginaalit häviävät, häviää myös kulttuuri, jonka arvellaan olevan lähes 60 000 vuotta vanhaa. Australian alkuperäisväestöä, aboriginaaleja tai australidejä, kuten heitä myös kutsutaan, on noin 2,3 % Australian kansalaisista eli noin 450 000 ihmistä. Australia on ainoa manner, jossa alkuperäisväestö on harjoittanut metsästys- ja keräilykulttuuria nykypäivään saakka. Aboriginaalien alkuperä on vahvistettu DNA:n avulla, mikä todistaa että he ovat saapuneet Afrikasta noin 50 000 vuotta sitten. Muuttoaaltoja lienee ollut kolme aikojen saatossa, joissa tulokkaat jakaantuivat alueittain 600-700 heimoksi, jotka puhuivat noin 250 eri kieltä. Osa aboriginaaleista on negriittejä, joita kutsutaan myös pygmeiksi pienen kokonsa (120-150 cm) takia. Pygmejä asuu edelleen Pohjois-Queenslandissa, mutta monet heistä ovat sekoittuneet viime vuosien aikana muihin alkuperäiskansoihin.

”Mitä eläimet kertoisivat, jos ne osaisivat puhua?”, monet meistä ovat miettineet. Eläinkommunikoijat tietävät vastauksen. Eläinkommunikaatio on, kuten nimikin kertoo, keskustelua eläinten kanssa. Mutta miten se toimii ja voivatko kaikki sitä tehdä, siitä otamme selvää tässä artikkelissa.