Yksi vaikeimpia asioita ymmärtää ovat henkiset ilmiöt. Uskonnot ovat kaikkina aikoina korostaneet, että ihminen on henkinen, ihmisellä on yhteys johonkin itseänsä ja ihmistä ihmeellisempään luovaan voimaan. Tämä kaikille ihmisille avoin ja vapaa yhteys on saanut ja tulee samaan mitä erilaisimpia muotoja. Onneksi elämme aikaa, jolloin koemme ennenkaikkea yhteyttä rakastavaan korkeimpaan luojaan ja enkeleihin sekä ns. ihmeitä tekeviin pyhimyksiin ja parantajiin.

Ihmisillä on mielenterveyden ongelmien lisäksi lukuisia psyykkisiä vahvuuksia. Martin Seligman aloitti 1990-luvulla mittavan työn vahvuuksien, hyveiden ja muiden positiivisten ominaisuuksien esiin nostamiseksi. Vahvuuksien kartoittamisen pohjalta syntyi tautiluokitusta vastaava vahvuusluokitus. Jokaisella on eri määrä erilaisia myönteisiä ominaisuuksia ja voimavaroja, joiden avulla elämästä selviytyminen ja onnellisuuden saavuttaminen helpottuvat. Jokainen meistä voi myös oppia lisää uusia hyveitä ja vahvistaa omia voimavarojaan. Se on sekä mahdollista että kannattaa, koska meillä on usein vapaus toimia ja valita suhteellisen itsenäisesti.

Meillä kaikilla on hetkiä kun tunnemme olevamme hukassa, epävarmoja siitä mitä tapahtuu ja minne olemme seuraavaksi menossa. Mutta entäpä jos suurimassa pimeydessä, suurimassa epävarmuuden tilassa olisitkin oikeasti lähimpänä sitä missä sinun pitäisikin olla?

Tony Dunderfeltin kehittämä aureettinen psykologia kuvaa humanistista kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä. Sen tarkoituksena on luoda mahdollisimman laaja käsitys ihmisen psyykkeestä, jota voidaan käyttää nykytutkimusten apuna. Aureettisuus on kullanarvoista, dynaamista elävyyttä ja eettisyyttä. Se on luovaa ja kokonaisvaltaista ihmisytimen toimintaa, johon kuuluu auttava viisaus.

Henkisissä opuksissa egosta puhutaan monesti halveksivaan sävyyn. Monilla on ajatus siitä että ego pitäisi hävittää, murskata tai jopa tappaa, mutta onko asia näin? Ego on kuitenkin osa meitä ja sillä on oma tarkoituksensa. Tässä artikkelissa sukellamme syvälle egoon tutkimaan, mikä se oikeastaan on ja mitä voit oppia omastasi?

Lapsena tämä hämmentävä kysymys oli varmasti ensimmäinen, joka toi sisäänpääsyn ihmiskunnan salaiseen ja julmaan maailmaan. Aikuisenakin kysymys häärii mielesi perukoilla, kun olet todistamassa itsesi tai muiden kärsimystä ja epäonnistumisia. Ja jos sinussa on filosofin vikaa, kysymys valvottaa sinua yömyöhään...miksi hyvät kärsivät?

Meillä kaikilla on hetkiä kun tekisi mieli luovuttaa, olkoon kyse sitten ihmissuhteista, taloudellisesta tilanteesta tai unelmien saavuttamattomuudesta. Elämä voi olla joskus haastavaa ja silloin myös motivaatio saattaa kadota.

Elämme aina nykyhetkessä, emme pysty elämään menneisyydessä emmekä tulevaisuudessa, vaikka mielemme kuljettaakin meitä sinne. Nyt-hetki on ainoa olemassa oleva, kaikki muu on vain ajatusta, kudelmia, joita mielemme rakentaa.

Filosofi Lauri Rauhala on pohtinut, miten ihminen on olemassa, mikä meistä tekee ihmisen? Hänen näkemyksensä edustaa holistista ihmiskuvaa, jonka mukaan ihminen on olemassa kolmessa eri muodossa. Ihmiseen kuuluu tajunnallisuus, kehollisuus ja situationaalisuus eli elämäntilanteisuus. Tajunnallisuus voidaan jakaa vielä kahteen osaan; psyykkiseen ja henkiseen. Ihmiseen voidaan vaikuttaa jokaisen kolmen olemassaolomuodon kautta.

Kärsimys on osa ihmiselämää. Usein se on opittua, ja silloin voimme myös oppia siitä pois. Kärsimyksen tiedostaminen ja kohtaaminen on tärkeää, jotta voimme hyväksyä kärsimyksemme ja päästää siitä irti. Näin tekemällä emme laita vahinkoa kiertämään, vaan opimme suhtautumaan itseemme ja läheisiimme myötätuntoisesti. Aistit, läsnäolo, muut ihmiset ja erilaiset mielikuvaharjoitukset tai kirjeen kirjoittaminen ovat esimerkkejä siitä, kuinka pystymme päästämään kärsimyksestä irti. Oleko sinä jo vellonut kärsimyksessä riittämiin?

Sanat ovat tienviittoja, mutta et löydä sanoista tai niiden suunnasta totuutta. Et löydä totuutta ajatuksistasi tai mielestäsi. Totuus ei lymyile kirjan sivulla tai netin syövereissä. Totuus löytyy sisälläsi olevasta ulottuvuudesta, joka on syvä ja rajaton.

Henkinen herääminen, henkinen ylösnouseminen ja valaistuminen, termejä suorastaan vilisee ja vähemmästäkin menee sekaisin. Jokaisen asian nimilaputtamiselle ei sinänsä liene syytä, mutta rationaaliseen ajatteluun tottuneena olo helpottuu ja ehkäpä vastustuskin vähenee, kun asiat jäsennetään mielen lokeroihin. Henkisyydestä kirjoittaminen on haastavaa, sillä totuuksia on yhtä paljon kuin ihmisiä. Ja koska vasta marginaalinen ihmismassa on herännyt, ei henkisyyden ympärille ole vielä ehtinyt muodostua stabiilia sanastoa, jonka kaikki ymmärtäisivät yhtälailla. Samoin jäänee absoluuttinen totuus piiloon, sillä polkuja on monia ja ne kaikki vievät ennemmin tai myöhemmin perille. Eikä mikään näistä poluista ole sen enempi oikea tai väärä.

Tiesitkö, että sinulla on sisälläsi hämmästyttävän luotettava kompassi? Tämä kompassi opastaa ja antaa jatkuvasti tietoa siitä, mikä on sinun parhaaksesi. Se osaa myös kertoa, onko tekosi linjassa sen kanssa, kuka todella olet.

Mielesi ja sydämesi tuntuvat kahtia jakautuneilta. Haluaisit tehdä jotakin, mutta osa sinusta huutaa "Ei tule kuuloonkaan!". Uskot johonkin, muttet hyväksy toimintaa jota usko opettaa. Tunnet jonkin asian olevan oikein ja samalla myös väärin. Kuinka tällaisessa sisäisessä konfliktissa voi saada selvyyttä mihinkään?  Jos sinusta tuntuu että olet tulossa hulluksi, tai kaikki on yksinkertaisesti liikaa: lopeta. Keskeytä kaikki mitä olet tekemässä, sulje silmäsi ja keskity ainoastaan sisään- ja uloshengitykseen.

Osho kuvailee syvällisesti ja oivaltavasti meditaation olemusta ja sen ulottuvuuksia. Iättömät viisaudet kehottavat irtautumaan mielestä ja hiljentymään sisimpään. Meditaation avulla opimme löytämään todellisen olemuksemme ja elämään täysipainoisesti tässä hetkessä. Tutustumme Oshon meditaation olemusta koskeviin ajatuksiin.

"Hiljaisuus on suuren voiman lähde." –Lao Tzu. Vietin yli kaksi vuotta joka neljännen viikon hiljaisuudessa. Tuona aikana asuin Zen-munkkiluostarissa ja joka kuukausi meillä oli viikon mittainen hiljaisuusretriitti. Retriitin aikana istuimme hiljaa meditoiden, söimme ja työskentelimme hiljaisuudessa ja kommunikoimme vain käsielein ja lappuja kirjoittaen. Ensin tällä tavalla eläminen oli vaikeaa, mutta ajan kuluessa opin arvostamaan hiljaisuutta. Lähtööni mennessä olin oppinut, että hiljaisuus oli ystäväni ja opettajani.

Uskontojen ihmiskuva on usein pessimistinen; Jumala on täydellinen, ihmiset eivät. Ahtautta luovia käsitteitä käytetään; puhutaan esimerkiksi perisynnistä, helvetistä ja silmä-silmästä -käsitteestä. Taakkaa ei vähennä ihmisyyteen kuuluva inhimillisyys; henkinen oivallus voi haihtua hetkessä ja ihminen käyttäytyy taas egoistisesti. Henkisyys ei ole aina iloa, valoa ja rakkautta.

Sotaa, joukkosurmia, ammuskelua ynnä muita mielipuolisia tekoja sekä lähellä että kaukana. Tuntuu kuin maailma olisi menettänyt viimeisenkin järjen hivenen. Kun kuulee päivittäin tällaisia uutisia, vajoaa itsekin helposti saman epätoivon keskelle ja kadottaa uskon koko ihmiskuntaa. Vaatii rohkeutta pysyä avoimena ja rakastavana, kuinka siis pysyä järjissään tämän järjettömyyden keskellä?

Tiedät sen tunteen kun et voi palata vanhaan - vaikka haluaisitkin - vaan kaiken on uudistuttava. Se on henkisen henkiinjäämisen sanaton totuus maailmankaikkeudessa. Puhdistus on alkanut. Lupaatko sinäkin, kuunnella sydäntäsi enemmän ja kurkottaa kohti omaa henkistä puhdistustasi?

Mitä tarkoitamme, kun puhumme henkisyydestä? Henkisyyden perusluonteen paljastaminen on perinteisesti ollut filosofian tehtävä, mutta nykypäivänä henkisyys käsitteenä on yhä enemmän mukana meidän jokaisen arkipäivässä. Henkinen olemassaolo, henkiolennot ja henkinen kasvu, miten ne liittyvät ihmisen perusolemukseen? Onko tärkeää nähdä ihminen fyysisen kehon lisäksi myös henkisenä olentona?